Pakastekontit

Tämänkertaisessa kirjotuksemme paneudumme pakaste-/kylmäkontteihin.

Pakastekontit (tunnetaan myös kylmäkontteina tai reefereinä) ovat yleensä omalla kylmäkoneistollaan varustettuja kontteja, joiden sisälämpötila saadaan säädettyä joko kylmäksi tai lämpimäksi, aina -35 °C ja +15 °C asteen väliltä. Ensimmäiset, rekkojen kylmätiloista muokatut pakastekontit olivat käytössä jo 60-luvulla, mutta 70-luvulla varsinaiset, omalla koneistolla varustetut pakastekontit tulivat kuvioihin.

On olemassa myös erikoisempia ja huimasti näitä normaalikäyttöön tarkoitettuja pakastekonttia kalliimpia, lähinnä laboratoriokäyttöön tarkoitettuja kylmäkontteja, joiden lämpötilan saa säädettyä jopa -65 pakkasasteeseen tai +40 lämpöasteeseen. Superfreezer-kontteja käytetään myös rahtikäytössä erityisesti joidenkin vaativampien kalojen ja äyriäisten kuljetuksessa, jotta niiden maut ja rakenteet pysyisivät semmoisina, kuin mitä ne olivat pyydystettäessä.

Muitakin erikoisominaisuuksia löytyy joistain konteista, esim. ns. controlled atmosphere (säädeltävä ilmakehä) jota käyttäessä voidaan säädellä hapen, hiilidioksidin sekä typen tasapainoa, kuten ilmankosteuttakin. Näitä ei kuitenkaan Suomessa pahemmin pyöri ja keskitymme tässä jutussa näihin tavallisempiin malleihin.

Porthole-kontteja, luukut päädyssä.
Kuva: Dr. Karl-Heinz Hochhaus / Creative Commons
Attribution-Share Alike 3.0 Unported

Tavallisesti kylmäkontteja vuokrataan elintarvikkeiden säilömiseen. Esimerkiksi marjanpoimijat sekä metsästäjät käyttävät niitä kesäisin ja syksyisin marjojen säilyttämiseen sekä lihojen roikuttamiseen. Joulukinkkuja säilytetään niissä joulun aikaan ja käytetäänpä niitä toisinaan myös esimerkiksi tuhohyönteisten eliminoimiseen huonekaluista ym.

Pelkkä lämpötila yksistään ei elintarvikkeiden kannalta ole kriittinen, vaan myös laitteiston ilmanvaihto-ominaisuudella on suuri merkitys niiden säilymisen kannalta. Monet hedelmät ja kasvikset esimerkiksi vapauttavat kaasuja, jotka voivat saada aikaan muiden hedelmien ennenaikaisen kypsymisen. Banaanit ovat suurin yksittäinen asia, mitä kylmäkonteissa kuljetetaan.

Jopa 20% kaikista kylmäkonttikuljetuksista ovat banaanikuljetuksia!

Pakastekontit voidaan jakaa karkeasti kahteen eri luokkaan – nykyisin enimmäkseen nähtävät kontit, joissa on itseensä rakennettu koneisto (vaativat sähkön kuitenkin), sekä ns. Porthole-kontit (”hytin ikkuna”, myös Conair-kontiksi kutsutaan), jotka vaativat ulkoisen koneiston viilennykseen. Porthole-kontteja nähdään nykään harvenevissa määrin.

Pakastekonttien huoltoa laivan purun aikana Oulun satamassa 2016. Konteissa on sisäänrakennetut koneistot.
Pakastekontit rahtikäytössä
Diesel-generaattori kiinnitettynä pakastekonttiin,
jossa myös oma koneisto (alla).
Kuva: Ursula Horn / Creative Commons
Attribution-Share Alike 3.0 Unported

Suomessa kylmäkontteja yleensä kuljetetaan vuokrakäytössä vain tyhjinä paikasta toiseen, jossa ne sitten otetaan käyttöön, mutta kyllä niitä myös viedään täytettynä sellaisenaan suoraan esim. laivasta kauppaan. Pitkissä matkoissa niiden sisältö kuitenkin puretaan rekkojen omiin kylmätiloihin.

Maailmalla konteissa kuljetetaan rekoilla myös elintarvikkeita paikasta toiseen kontin ollessa toiminnassa myös kuljetuksen aikana. Laivoissa ja junissa kuljetettavien käynnissä olevien kylmäkonttien määrä riippuu siitä, monelleko kontille laivan/junan tarjoama sähkö riittää.

Joistain rekka-autoista löytyy dieselillä toimiva sähkögeneraattori, jonka haittapuolena kuitenkin on dieselin sekä pakokaasun hajun tarttuminen kontin sisällä oleviin elintarvikkeisiin. Näitä diesel-laitteita saatetaan käyttää myös laivoissa lisävirtalähteinä, mikäli laivan omat virrat eivät riitä tarpeeksi usealle kontille. Suomessa kylmätuotteita kuljetetaan kylminä lähinnä rekoilla, joissa on omat kylmätilansa ja -laitteensa.
Clip-on-jäähdytysjärjestelmiä maalla.
Kuva: Dr. Karl-Heinz Hochhaus /
Creative Commons
Attribution-Share Alike 3.0 Unported

Kylmäkonttien, joissa on oma kone, lisäksi löytyy myös Porthole -kylmäkontit. Nämä ovat periaatteessa eristekontteja, sillä niissä ei ole omaa jäähdytysjärjestelmäänsä. Porthole-kontteja käytetään pääasiassa laivarahtikäytössä, jolloin laivan oma viilennysjärjestelmä puhaltaa kylmän ilman sisälle konttiin kontin päädyn alareunassa olevasta aukosta, josta se lattian kautta nousee ylös ja palaa ”lämpimänä” kontin katon sekä päädyn yläaukon kautta takaisin jäähdytysjärjestelmään. Kontin ollessa maalla, niitä pidetään viileänä päätyyn kiinnitettävällä ”clip-on”-järjestelmällä, mikä on ikäänkuin tavallisen kylmäkontin koneisto, mutta erillään kontista.

Näitä malleja tosin ei enää kovin paljoa käytetä, vaan merelläkin toiminnassa olevat kontit toimivat omalla jäähdytyskoneellaan varustettuja. Joitakin vaarallisia aineita kuljetettaessa, voi kuitenkin olla hyvä käyttää konttia, jossa ei itsessään ole koneistoa.

Koneelliset pakastekontit
Koneisto kylmäkontin päädyssä kytketään voimavirtaan.

 

Kuten aiemmin mainitsimmekin, omalla koneella varustetut pakastekontit ovat nykyään kontteja, joihin pakaste/-kylmäkonttitermillä viitataan (tässäkin artikkelissa, ellei toisin mainita). Kontissa itsessään on siis ”generaattori”, joka toimii vastaavalla periaatteella, kuin porthole-konttien käyttämä ulkoinen mekanismi:

Ilma tulee koneen jäähdytysjärjestelmän jäähdytysnesteen kylmentämänä lattian alta konttiin ja palaa katon kautta ”lämmenneenä” takaisin järjestelmään jäähdytettäväksi. Koska ilma kiertää kontin läpi, on tärkeää, ettei konttia pakata liian täyteen – yleensä katon alla on oltava n. 12 cm tyhjää tilaa (usein varoitustarroilla merkitty), eikä lattiapinta-alaa kannata peittää kokonaan tavaroilla.

Vesijäähdytystä tulee välillä myös vastaan kylmäkonttien yhteydessä, mutta kalliin hintansa vuoksi koko ajan harvemmin ja harvemmin, joten yllä mainittu tapa on yleisin. Myös nestemäistä typpeä ja hiilidioksijäätä (”kuivajäätä”), ts. kryogeenista pakastusta käytetään toisinaan tuotteiden kylmänä pitämiseen.

Kontteja löytyy erilaisilla kylmäkoneilla eri valmistajilta (esim. Daikin, Thermo King, Carrier jne.). Koneiston paino tietysti verottaa hieman itse sallitun kuorman painoa. Koneiden valmistajat kiinnittävät yhä enemmän ja enemmän huomiota koneiden energiatehokkuuteen. Vaikka asetammekin asiakkaan toivomat lämpötilat kontteihin ennen asiakkaalle toimitusta, kontit ovat suhteellisen helppoja säätää tiettyyn lämpötilaan itsekin, ja muutaman yleisen mallin yksinkertaiset ohjeet löytyykin meidän kotisivujemme kylmäkonttiosiosta.

Konttien rakenne

Kylmäkonttien sisäseinät ovat ruostumatonta terästä, lattia ruostumaton terästä tai alumiinia, Tästä ja ilmanvaihdosta johtuen niissä ei ole varsinaista kosteusvauriomahdollisuutta. Kontin lattia voi olla joko tasainen tai ritilällä varustettu. Tasaisen lattian hyvä puoli on, että konttiin voidaan tuoda tavaraa rullallisten kärryjen ym. kanssa helpommin, kuin ritilälliseen konttiin. Haittapuoli on, että siitä tulee helposti liukas. Ritiläpohjaisessa kontissa myös ilma kiertää paremmin, tasapohjaisessa vaihtoehdot ovatkin vähissä ilman ylösnousemiseen nähden.

Eristekonttikäyttöön modifioitu, käytöstä poistettu kylmäkontti.
Tässä kontissa on ritilälattia.

 

Pääsääntöisesti kylmäkontteja, kuten merikonttejakin löytyy 10′ (3 m), 20′ (6 m) sekä 40′ (12 m) pituisina. Myös kylmäkontista on saatavilla n. 30 senttiä tavallista korkeampaa, high cube -mallia, sekä ekstrapitkää 45′ kokoa. Pakastekontin ulkomitat ovat ISO 6346 -standardin mukaiset, eli samat mitat yleensä kuin merikonteissakin. Konttien seinissä ja lattiassa sekä katossa on yleensä n. 100 mm polyuretaanieristys.

 

10′ High Cube pakastekontti

Yleisimpiä väärinkäytöstä aiheutuvia ongelmia pakastekontissa ovat jään kertyminen etenkin ulko-oven lähistöllä, mikäli tiivisteet päästetään huonoon kuntoon, eikä ovi mene tiiviisti kiinni. Pakkasnesteen loppuminen on myös usein vastaan tuleva aihe huoltokäynille.

Kylmäkontin poistuessa käytöstä niistä saadaan pienellä vaivalla eristekontti. Joissain kylmäkonteissa on valmiiksi valotkin, mutta eristettäessä niihin yleensä lisätään myös lämpöpatterit sekä pistorasiat.

Tuleeko mieleen lisättävää tai kysyttävää kylmäkonteista? Sähköpostin tai kommenttikentän välityksellä saamme viestisi. Meiltä löytyy myös erilaisia pakastekontteja, lisäksi huollamme vialliset kontit ja niiden koneistot maalla sekä laivojen päällä niiden käydessä satamassa!

Lähteet:
http://shippingandfreightresource.com/what-is-a-reefer-container-and-how-does-it-work/
https://en.wikipedia.org/wiki/Refrigerated_container
http://www.gatewaycontainersales.com.au/top-10-uses-for-a-reefer-container/
http://www.tis-gdv.de/tis_e/containe/arten/kuehlcon/kuehlcon.htm
http://coolchain.org/Websites/cca/Images/CCA%20Workshop%20SA%202010%20Presentations/MAERSK_HenrikLindhardt_Reefers_the%20present%20and%20future.pdf

Puuttuuko tästä kirjoituksesta jotain olennaista, tai haluatko lisää infoa? Lisää kommentti alle tai lähetä meille sähköpostia.

Jaa

Kommentit

Ei kommentteja.