Pikaopas tankkikonteille

Vuosi on vaihtunut edellisen kirjoituksen jälkeen ja uusia aiheita on kerätty alkuvuodesta tämän vuoden blogeihin. Vuoden 2019 ensimmäinen kirjoitus koskee tankkikontteja, jotka eroavat merkittävästi tavallisista rautakonteista.

Keräsimme tähän kirjoitukseen perustietoa tankkikonteista ja seuraavassa kirjoituksessa käymme läpi sopivan tankin valintaan ja sen hankintaan liittyviä kysymyksiä.

Mikä on tankkikontti?

Tankkikontit ovat nestemäisten ja kaasumaisten tuotteiden kuljetuksiin sekä varastointiin suunniteltuja kontteja. Ne koostuvat yleensä ruostumattomasta teräksestä rakennetusta säiliöstä, joka on eristetty ja päällystetty alumiinilla tai PUR-eristeellä. Säiliö on rakennettu merikontin runkoon (ISO-standardi) ja runko on samankokoinen normaalin merikontin kanssa, mikä mahdollistaa tankkikonttien kuljettamisen normaalin merikontin tavoin pitäen kuljetuskustannukset alhaisina.

Mihin tankkikontti soveltuu?

Alkuperäinen käyttökohde tankkikonteille on kuljetuskäyttö, sillä niiden suurin etu on helppo liikuteltavuus maalla ja merellä ISO-konttirungon ansioista. Kuljetuksen lisäksi ne soveltuvat erinomaisesti varastointikäyttöön, sillä ne tarjoavat nopeasti varastointitilaa ja niitä voidaan siirrellä paikasta toiseen tarvittaessa. Huollettu ja hyvin pidetty tankkikontti ei varastointikäytössä juurikaan kulu, joten sen käyttöikä on hyvin pitkä.

Kuinka monta tankkikonttia on käytössä maailmalla?

Vuonna 2018 julkaistun tutkimuksen mukaan maailmassa oli 1.1.2018 yhteensä 552 000 tankkikonttia. Tämä määrä sisältää myös 48 500 kpl jotka on arvioitu uusien konttien tuotantomääräksi. Sama tutkimus on tehty myös aiemmin ja tankkikonttien määrä on ollut nousussa jatkuvasti. Vuonna 2013 sama määrä oli 338 260 kpl, vuonna 2016 458 200 kpl ja kasvua on ennustettu myös tuleville vuosille. Määrän kasvamista selittää myös tankkikonttien käyttöikä, joka on keskimäärin 20 vuotta.

TankkikoNtin historia

Tankkikonttien historia ulottuu 1960-luvulle, jolloin Euroopassa alettiin kehittämään uudenlaista kuljetustapaa nesteille. Vuonna 1964 rakennettiin ensimmäinen Swap Body -tankki, jota voitiin kuljettaa rautateitse ja rekoilla. Ensimmäiset kaupalliseen käyttöön rakennetut tankit valmistettiin vuonna 1966 ja vuonna 1967 kontit rakennettiin ensimmäinen ISO-standardin mukainen tankkikontti. 

Ensimmäisen ISO-standardin mukaisen kontin, joka sai Lloyds Register hyväksymistodistuksen kansainvälistä kuljetusta varten rakensi Andrews of Aintree Ltd., Liverpool.  Kehitystyö tankkikonteille on jatkunut aina tästä päivästä lähtien, tuotannon siirtyessä suurimmaksi osaksi Kiinaan sekä Etelä-Afrikkaan. Teknologian ja tarpeiden jatkuvasti muuttuessa, myös tankkikonttien kehitystyö on jatkunut koko ajan, ja markkinoille on tullut uusia malleja kuten LNG:n soveltuvat Cryotankit, joita löydät myös meidän kauttamme vuokralle Suomessa.

TankkikOnttien eri mallit

Erilaiset tankkikontit voidaan jakaa useaan kategoriaan sekä käyttötarkoituksen niiden koon tai varustelun perusteella. Alla listaamme pääkäyttötarkoituksia, joiden alle mahtuu vielä alikategorioita tuote- ja mallikohtaisesti.

Food Grade (ruokaluokka)

ISO-standardin mukainen tankkikontti, joka on tehty ruokatuotteiden varastointiin ja kuljetuksiin. Käytetään esim. juomaveden, mehun ja oluen kuljettamiseen. Yleisesti tilavuudeltaan 17 000-26 000 litraa.

Chemical Grade (kemikaaliluokka)

ISO-standardin mukainen tankkikontti, joka on tehty kemikaalien varastointiin ja kuljetuksiin. Yleisimmin saatavilla oleva malli, varsinkin käytettyjen konttien osalta. Yleisesti tilavuudeltaan 17 000-26 000 litraa.

Swap Body

Swap Body -tankkikontti eroaa normaaleista tankkikonteista sen koon perusteella. Kun ISO-standardin mukaisessa tankkikontissa säiliö mahtuu kontin runkoon, Swap Bodyssä säiliö tulee rungon yli kontin molemmista päädyistä. Etuna tavalliseen ISO-tankkikonttiin nähden on suurempi kapasiteetti (26 000 – 36 000 litraa).

Gas tank (kaasutankki)

Kaasumaisille tuotteille rakennettu ISO-standardin mukainen tankkikontti.

Reefer tank

Lämpösäädeltyihin elintarvikekuljetuksiin rakennettu ISO-standardin mukainen kontti, jonka rungon sisälle on asennettu kylmäkoneisto. Käytetään kuljetuksissa, joissa lämpötilan tulee pysyä tasaisena koko kuljetusketjun aikana.

Special tanks (erikoistankit)

Erikoiskäyttöön rakennetut kontit, kuten Cryotankit LNG:lle sekä bitumin varastointiin rakennetut tankit.

Yleisiä merkintöjä tankkikonteissa SEKÄ tietoa malleista

Tankkikonteilla, kuten merikonteillakin, on omat mallimerkintänsä. Yleisimmät merkinnät ovat T-koodit sekä kirjaimista ja numeroita koostuva ”Coding of tank” (en keksinyt tähän mitään järkevää suomenkielen vastinetta:)). Merkinnät ovat nähtävissä jokaisessa tankissa, paitsi ”Coding of tanks” -merkintää ei aina vaadita, joten se saattaa puuttua.  Näiden merkintöjen tunnistaminen vaatii koodien tuntemusta ja pyrin avaaman esimerkin avulla koodeja.

Löydät listan T-koodeista selityksineen täältä: https://www.exsif.com/tcodes.htm

Coding of tanks

Yleensä tankin sivusta ja/tai päädystä löytyvä neliosainen yhdistelmä, joka kertoo erittäin paljon tankista. Se koostuu seuraavista merkinnöistä:

NimikeMerkintätapaMerkinnät
Type of tankKirjainL, S
Calculation pressureNumero 
OpeningsKirjainB,C,D
Safety valves/devicesKirjainV,F,N,B,C,D
Esimerkki

Hyvin yleinen tankkikontti malli on L4BN. Alla kyseisen mallin tiedot purettuna ohjeen mukaisesti.

KirjainMekintäSelite
LLiquidNestemäiselle tuotteelle
4 Min. test pressure 4 BAR
BBottomPohjapurku
NNeutralEi lisävarusteita
L4BN tankkikontti. Koko 20' ja runkomalli SPIDER
1 / 3
L4BN tankkikontin pohjapurku
2 / 3
20' Reefer tankkikontti.
3 / 3

Lähteet

https://en.wikipedia.org/wiki/Tank_container

https://www.international-tank-container.org/storage/uploads/2018_Global_Tank_Container_Fleet_Survey_Final-1.pdf

https://www.tankcon.com/EN/t-codes-table

https://adrbook.com/en/2017/Sutun/12/L4BN

https://adrbook.com/en/2017/ADR/4.3.4.1.1

https://www.exsif.com/tcodes.htm

 

Jaa