Konttien kuntoluokitukset

Tässä kirjoituksessamme käymme läpi konttien kansainväliset kuntoluokat, sekä minkä kuntoinen kontin tulee olla mihinkin käyttötarkoitukseen.

Kansainväliset kuntoluokat

One Way -kontti

One Way -kontilla tarkoitetaan uutta konttia, joka on käynyt yhden matkan. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos kontti valmistetaan Kiinassa ja tuodaan sieltä meille Suomeen, se lastataan Kiinassa tavaralla, jottei sitä tarvitse tyhjänä kuljettaa pitkää matkaa.

IICL (Institute of International Container Lessors) on organisaatio, joka laatii kunto-/ korjausstandardeja sekä oppaita kontinvuokraajille, -myyjille ja varustamoille. IICL:n tarkoitus on toimia yhdessä CSC:n (lisätietoa CSC:stä alla) kanssa – IICL-oppaan (vuonna 2016 käyttöön otettiin IICL-6) avulla voi käydä läpi, mitkä kontit vaativat korjausta ja mitkä eivät, ennen merelle lähtöä. Aiemmin itsenäinen, laivayhtiöiden ja konttien vuokraajien välinen CIC (Common Interchange Criteria) -opus on myös liitetty IICL:n vuonna 2016.

Myös UCIRC (Unified Container Inspection & Repair Criteria) -opasta käyttävät jotkut, lähinnä laivayhtiöt vaihtaessaan kontteja, sekä jotkut varustamot. Varastokontin ostajalle harvemmin on kuitenkaan suurta merkitystä, onko kontti UCIRC- vai IICL-6-hyväksytty, erot ovat melkoisen marginaalisia, esim. IICL-6 antaa 50 mm pelivaran kontin kyljen korkeuteen, kun taas UCIRC antaa 70 mm pelivaran.

CWO (tai CW), eli Cargo Worthy (rahtikelpoinen) kontit täyttävät TIR*:n, UIC**:n sekä CSC:n asettamat rahtivaatimukset. Yleisesti ottaen CW kuitenkin terminä viittaa siihen, että kontissa on voimassa oleva CSC-kilpi ja se täyttää joko IICL 6 tai UCIRC määräämät kuntovaatimukset.

* TIR = Transports Internationaux Routiers (kansainvälinen maantiekuljetus) on Ranskassa tehty yleissopimus, jonka tavoitteena on suoda tulliviranomaisille maksimaalinen turvatakuu maantierahtina läpikuljetettaville tavaroille. Käytännössä TIR-kuljetukset ohittavat normaalit tullimuodollisuudet, nopeuttaen ja helpottaen kansainvälistä tavaraliikennettä.

** UIC = Union Internationale des Chemins de fer on ”kansainvälinen rautatieunioni”, jonka tavoitteena on tehostaa ja standardoida rautatieliikennettä. Konteissa tulee olla UIC-merkintä, jotta niitä voidaan käyttää rautatiekuljetuksissa.

WWT-kontti.

WWT, eli Wind & Water Tight vaatii, että kontti on nimensä mukaisesti tuulen sekä vedenpitävä. Lyhykäisyydessään, jos menet konttiin ja sen ovet suljetaan, kontin katon tai seinäpaneelien ei pitäisi päästää yhtään valoa läpi. WWT-kriteeri ei kuitenkaan millään tavoin viittaa kontin lattiarakenteisiin, joten mikäli kontissa ei ole voimassa olevaa CSC:tä, ei sitä kuitenkaan voida laskea rahtikelpoiseksi. WWT-termiä käytetäänkin yleensä varastokäyttöön soveltuvien konttien laatua määritellessä. Nämä kontit eivät välttämättä täytä IICL:n vaatimuksia.

Muita lyhenteitä kontin kuntoon liittyen

CSC-kilpi (yllä).

CSC (Convention for Safe Containers) on perustettu 1972 ylläpitämään korkeaa henkilöturvallisuuden tasoa konttien käsittelyssä ja kuljettamisessa. CSC pätee kaikkiin, paitsi erityisesti lentokuljetuksiin tarkoitettuihin kontteihin ja asettaa tarkat vaatimukset jokaiselle kontin osalle läpäistäväksi, jotta ne soveltuisivat rahtikäyttöön. CSC:n voimassaolon näkee CSC-kyltissä olevasta tarrasta. CSC-tarkastuksen voi tehdä vain CSC-lisensoitu henkilö. Meidän konteistamme kaikissa rahtikäyttöön tulevissa on CSC-leima.

ACEP (Approved Continuous Examination Program) on laadunvalvontaohjelma, jonka kontin omistaja voi ottaa käyttöön tarkkaillakseen kontin kuntoa sekä ylläpitoa. Kontin ollessa ACEP-valvonnassa, CSC-tarkastuksia ei tarvita. Jos kontti kuitenkin myydään, ja ACEP-ohjelmasta poistutaan, vaatii kontti kuitenkin taas CSC-tarkastuksen ennen merelle laittoa. ACEP-hyväksynnän saamiseksi, kontin tulee kuitenkin olla vähintään CSC:n vaatimassa kunnossa.

ACEP:lle on myös vaihtoehtona alkuperäinen, vähemmän joustava PES (Periodic Examination Scheme). Uudempi ACEP on nykyään kuitenkin huomattavasti PESiä enemmän käytetty. Ohjelmien eron huomaa käytännössä lähinnä siinä, että ensimmäinen PES-tarkistus tulee tehdä 5 vuoden kuluessa kontin valmistusvuodesta ja maksimissaan 30 kuukauden välein sen jälkeen, kun taas ACEP-tarkastukset tehdään pääsääntöisesti vain suurempien korjausten, kunnostusten tai kontin käyttöönoton yhteydessä, kuitenkin max. 30 kuukauden välein. Toisin kuin ACEP-konteissa, PES-konteissa tulee olla myös tarra, josta ilmenee seuraavan tarkastuksen ajankohta.

ISO, tai International Standardization Organization on vuonna 1944 perustettu yksityinen, merkittävän vaikutusvaltainen, kansainvälinen standardisoimisjärjestö, jonka tavoitteena on asettaa maailmanlaajuiset tekniset standardit keskinäiseen harmoniaan. Esim. merikonttien tunnukset noudattavat ISO 6346 -standardia, konttien kulmapalat ISO 1161 -standardia jne. Jokaisen rahtikäytössä olevan kontin tulee olla ISO-standardien mukainen. ISO-standardit eivät kuitenkaan suinkaan rajoitu pelkästään kontteihin, esim. täältä voi lukea jonkinlaista listausta erinäisistä muista ISO-standardeista.

Kuinka hyväkuntoisen kontin tarvitsen?

40′ WWT-kontti sisältä

Kannattaa miettiä konttia ostaessa, tuleeko kontti rahtikäyttöön vai varastointiin, onko ulkonäöllisillä seikoilla väliä, mitä tavaraa sinne on laittamassa jne. Elintarvikkeiden kuljetukseen käytettävien kylmäkonttien kunnon tulee olla hyvässä ja siistissä kunnossa – ei lohkeilevaa maalia, hajuja tai korroosiota. Tiivistettynä: